Viime viikko käynnistyi perinteiseen tapaan maanantaisella työharjoittelulla, joka meni kerrankin erittäin hyvin. Tiistaiaamuna puhuin skypen välityksellä Prahan International Schoolin rehtorin kanssa tulevasta työharjoittelusta. Pienistä teknisistä ongelmista huolimatta keskustelu sujui mukavasti, koska kyseessä oli todella leppoisan oloinen naisrehtori. Välittömästi puhelun jälkeen polkaisin pyörällä juna-asemalle, josta jatkoimme Crisin kanssa junalla ja lentokoneella Madridiin.
Keskiviikkona kävimme tutustumassa Alexin yliopistoon ja osallistuimme myös yhdelle tunnille. Yliopistoalue oli melko betoninen, mutta rakennusten lomasta löytyi kuitenkin runsaasti siestan viettoon sopivia nurmialueita. Yliopistolla kävellessä Alex tuntui tuntevan jokaisen, ja Espanjalainen kulttuuri näkyi monissa poskisuudelmissa ja halauksissa. Kun Espanjalaiset kommunikoivat keskenään, pitävät he melkein poikkeuksetta toisistaan kiinni jollakin tavalla. Kun Espanjalaiset tapaavat, he joko halaavat tai antavat kaksi poskisuudelmaa. Kun Espanjalaiset puhuvat, on normaalia että naamat ovat noin 20cm päässä toisistaan. Lounastaessamme yliopiston ravintolan terassilla, silmiini pisti naapuripöydän miesopiskelija. Hän poltti tyynen rauhallisesti pilveä ja joi olutta. Alexin kertoi että aikaisemmin he polttivat sisällä, mutta uuden lain takia joutuvat nyt polttamaan ulkona. Espanjassa polttelu tuntuikin laittomuudesta huolimatta olevan yleisempää kuin Hollannissa.
Torstain käytimme paikallisten liikuntatuntien seuraamiseen. Tunnit olivat melko lähellä Suomen vastaavia, toki pieniä eroavaisuuksiakin löytyy. Täällä "maailmalla" ihmetellään suuresti, miksi Suomessa tytöt ja pojat jaetaan eri ryhmiin ylä-asteella ja lukiossa. En asiaa ollut ennen vaihtoani ajatellut, mutta ehkä asiaa voitaisiin suomessa uudelleentarkastella. Hyviä ja huonoja puolia löytyy molemmista vaihtoehdoista.
Lauantaina nautimme loistavasta säästä(yhtäkään pilveä en nähnyt reissulla) Madridin keskustan puistossa. Poikkeuksellisen lämmin päivä(+28) oli houkutellut puistoon ja keskustaan mielettömästi ihmisiä. Lentomme lähti sunnuntaina aamuyöstä, joten istuskelimme keskustan aukiolla ennen lähtöä kolmeen asti jutellen paikallisten ja muutaman Saksalaisen tytön kanssa. Paluumatka kului koiranunta nukkuen eri kulkuvälineissä.
Nyt on kuukausi aikaa kerätä voimia seuraavaa reissua varten. Jatkuva matkustaminen on tosiasiassa melko kuluttavaa, vaikka se hyvältä kuullostaakin. Ensi sunnuntaihin, adios amigos!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti